Onnea, Merja!


Merjan matka Mattilaan alkoi pesulasta. Toimelias Merja halusi vaihtelua ja päätti kurkistaa uusiin haasteisiin. Kuten tärkeimmissä tarinoissa usein käykin, on maailma seikkailijan puolella. Tielle osui juuri oikea kaveri.

”Tunsin Niemen Keijon jo entuudestaan, hän on mieheni lapsuuden ystävä. Minä vähän pommitin Keijoa, että koitas hommata minulle työpaikka”

Eräänä päivänä puhelu tuli ja Keijo ilmoitti: nyt olisi mahdollisuus!

Työhaastattelusta irtosi työpaikka samoin tein.




Merjan arvokas työpanos on monien työllä tehtyjen osasten summa. Makkararuiskulta alkanut matka on vienyt häntä pakkaamaan ja toimimaan yleisenä monitaiturina. Kun Merjalta kysytään, olisiko hän vuonna 2003 aloittaessaan uskonut jäävänsä tänne, tulee nyökkäys välittömästi.

”Täällä on hyvä olla. Parasta ovat työkaverit ja säännöllisyys”

Tuotteetkin ovat tuttuja. Merja uskaltaa veikata maistaneensa jokaista tuotetta.

”Paha se olisi kylillä puhua, jos ei olisi maistanut!”


Työkaverit ovat oleellinen osa arkea. Maaritin kanssa jaetaan työpäivän lisäksi myös kimppakyytinä kotimatka, jonka aikana puidaan elämää työssä ja sen ulkopuolella. Merja kertoo, ettei työntekoa ohjaa raha. Täällä sosiaalinen toiminta on työlle tärkeää.

Merja haaveilee siitä, että pystyisi tekemään mahdollisimman pitkään töitä. Ahkeran tekijän työfilosofiasta onkin syytä ottaa mallia:

”Työtä on helppo tehdä, silloin kun sen osaa”

Pirteän ja hyväntuulisen Merjan mieli ei pysy virkeänä ainoastaan jumpalla. Vielä mitä - päivittäisen energiapamauksen tarjoilee löytöeläimenä perheeseen tullut koirakaveri Pörrö. Vaikka perheeseen ei enää eläkeikäisen edeltäjän jälkeen pitänyt uutta koiraa tullakaan, hurmasi miniän lähettämä kuva Merjan välittömästi. Paluuta ei ollut - tässä olisi uusi tulokas.

Ja kuten näillä kulmilla on tapana, alkoi ystävyydestä jälleen yksi kertomisen arvoinen tarina.

Mattilan väki onnittelee Merjaa hänen 55-vuotissyntymäpäivänänsä ja kiitää jo kaikista yhdessä koetuista vuosista.


Seuraava »